31.12.2008 Confluencia 3400m

Saavuttiin Confluensian sopeutumis leiriin, noin kello 13:00. Matka kansallispuiston portilta kesti 2,5 tuntia, nousu metrejä 500m.

 

Confluensiassa tarkoitus tehdä yksi sopeutumis nousu myöhemmin tänään, sekä toinen vähän pidempi huomenna. Tämän jälkeen retkueen, pitäisi olla valmis siirtymään perusleiriin 2.1.2009.

 

Confluensiassa aika vähän muita asukkaita, paikalla oleva porukka hyvällä uudenvuoden juhla tuulella,

 

Ei internettiä joten blokin raportointi epämääräistä ja kuvia ei toistaiseksi pystytä lähettämään.

-        Retkikunnan Äänitorvi Toni

Los Penitentes 2599m

Päästiin Penitentekseen, kamat Poncholle (muulimies) ja majoittuminen. Matkalla koettiin reissun aivan ylivertainen kulinaarikokemus, viimein sellaista pihviä mitä Argentiinassa kuvittelikin saavansa. Ja tietty Mendozan punkkua suoraan siitä viereiseltä tilalta, tyhmää...

Myöhemmin tehtiin 4 tunnin ja 600 korkeusmetrin sopeutumishaikki, komiat oli maisemat. Penitentes on pieni hiihtokeskus ja paikka näyttää erikoishoukuttelevalta myös hiihtohommia ajatellen - offaria löytyisi monen tasoista....

Aamulla kohti confluenciaa uudenvuoden viettoon. Skumppa puuttuu vieläkin.

HiioHoi Pentitentes

Kalsarikaupasta ja virkavallasta on selvitty ja matka jatkuu. Tänään saavuttanemme illansuussa Pentintenteksen "kylän" joka on viimeinen n. sivistystä muistuttava paikka ennen Aconcaguan kansallispuiston rajaa. Illalla pitäisi vielä löytää pari muulia ja niille kuskit et saamme laitettua perusleirivarustuksen matkaan, itse köpsimme perusleiriin paripäivää perästäpäin. Lisäksi tänään on tarkoituksena tehdä pikku hölkkä jonnekkin lähistön pikkutöppyrälle ja saada aklimatisoitumisprosessi käyntiin...

Jeesusteipin löydyttyä retkikunnan suurimmaksi murheeksi on muotoutumassa uudenvuoden skumpan hankalahko saatavuus.

..to be continued...

Viimehetken valmistelut Mendozassa

Eilinen ilta ja tämä päivä on mennyt koko tiukasti muonahuollon ja varustehankintojen parissa. Jussi sai kuin saikin tingattu kolmet kalsongit kymmenellä pesolla, joten retkikunta alkaa niiltäkin osin olla valmis. Kriittisistä komponenteista ei puutuu enää kuin jeesusteippi, joka on kyllä osoittautunut perin haastavaksi hankittavaksi.



Pakollista lupa- ja viranomaisasiointia on sitten edellisen kerran hieman mutkistettu, mikä sitten luonnollisesti johti koko retkikunnan tekemisiin virkavallan edustajien kanssa.

P.s. salakuvaajaa osoittava haulikko ei ole minun..

Santiagossa

Eipä jäänyt edellisestä legistä paljon blogiin kerrottavaa... 14 tunnin siivu karjaluokassa Madridista Santiagoon oli ihan sitä itseään. Lisäksi punaviinin toimituslogistiikka petti pahasti.

Andit tosin oli komiat, ja sääkin kirkastui sopivasti. Nyt tapetaan aikaa loungessa..

-M

Hop Matkaan!

Vimmattu viimehetken kamojen välppäys nipussa ja kärsä saatu kohti Mendozaa.

Retkikunta päättänyt yrittää uutta 27h 35min punaviininjuonnin maailmanennätystä

(Powered By Iberia Airlines & LAN Chile)

-M

Näin se homma etenee

27.12.2008 -2 Hki-Mad-
28.12.2008 -1 -Santiago-Mendoza
29.12.2008 Day 1 Mendoza
30.12.2008 Day 2 Mendoza-Penitentes
31.12.2008 Day 3 Penitentes-Park Entrance-Confluencia
1.1.2009 Day 4 Acclimatisation at Confluencia
2.1.2009 Day 5 Move to Base camp, Plaza de Mulas
3.1.2009 Day 6 Rest day / acclimatisation hike
4.1.2009 Day 7 Visit & gear transport to C1 (Canada?)
5.1.2009 Day 8 Rest day / acclimatisation hike
6.1.2009 Day 9 Move to C1 (Canada)
7.1.2009 Day 10 Move to C2 (Nido)
8.1.2009 Day 11 Rest day at C2 (Nido)
9.1.2009 Day 12 Move to high camp C3 (berlin)
10.1.2009 Day 13 Summit day
11.1.2009 Day 14 Spare day for summit
12.1.2009 Day 15 Spare day for summit
13.1.2009 Day 16 Descent to Plaza de mulas
14.1.2009 Day 17 Plaza de Mulas - Medoza
15.1.2009 Day 18 beach (OR spare day for bad weather)
16.1.2009 Day 19 beach (OR spare day for bad weather)
17.1.2009 Day 20 beach (OR spare day for bad weather)
18.1.2009 Day 21 Mendoza
19.1.2009 Day 22 men-San-Mad
20.1.2009 Day 23 Mad-Hki

-M

Aconcagua - häh?

Wikipeedia kertoo seuraava;

Aconcagua on Amerikoiden ja eteläisen pallonpuoliskon korkein vuori ja korkein huippu Aasian ulkopuolella. Se sijaitsee Andien vuoristossa Argentiinassa valtion rajamaastossa. Aconcaguan korkein huippu yltää 6 959 metriin. Sen ympärillä on monia muitakin yli 5 000 metrin korkuisia vuoria. Vuoren nimen taustalla on ketsuan kielinen ilmaus Ackon Cahuak, joka on suomennettavissa kiviseksi vartiopaikaksi.

Acongacua on syntynyt mannerliikunnoissa Nazca- ja Etelä-Amerikan laattojen törmäyksissä. Alueella on myös aktiivisia tulivuoria, mutta Acongacua itse ei ole vulkaanisesti aktiivinen. Vuoressa on jälkiä erilaisista geologisista aikakausista. Vuorella on jäätikköä, joka vaikuttaa maisemaan paljon. Lisäksi siellä on jokia ja järviä.

Ilmanpaine, ilmankosteus ja lämpötila tietenkin pienenevät ylöspäin mentäessä. Tosin alempanakaan lämpötila ylittää harvoin nollaa, ylhäällä pakkasasteita on usein 20 tai enemmän. Tyyneltämereltä tulee kosteita tuulia. Ne ovat myös pääsyy vuorella esiintyviin tuuli- ja lumimyrskyihin.

Acongacua soveltuu vuorikiipeilyyn, siellä on olemassa perusleirejä ja erilaisia reittivaihtoehtoja.

Aconcagua on siis iso mäki, jonka päälle voi.. noh.. kävellä (kaksi eri perusreittiä) tahi kiivetä (puolitusinaa muuta reittiä + variaatiot). Tekniset vaikeudet perusreiteillä rajoittuvat lähinnä MP3-soittimen virransaantiin, kun taas vaativammilta reiteiltä löytyy teknistä vaikeutta vähintäänkin riittävästi myös vähän kovemmillekkin kiipeilijöille.

Kaikille reiteille yhteiset hankaluudet ovat töppyrän korkeus, joka jo yksistään tekee monesta asiasta hassulla tavalla mahdottoman vaikeita, sekä sää. Korkeuden tuomiin murheisiin auttaa parhaiten kun ei turhaan hötkyile - eikä muita lääkeitä sitten oikeastaan olekkaan. Lääketieteen aikaansannokset kun aiheen suhteen ovat vielä aika puuhasteluasteella, eikä mitään lopullista ratkaisua ole toistaiseksi saatu kehitettyä. Viagran tutkitusti vuoristotautia helpottavat vaikutukset antavat toki oman pikantin säväyksen tilanteeseen kuin tilanteeseen...

Sään suhteen on oleellista että erehtyy sääennustuksissaan aina ja joka kerran oikeaan suuntaan, ja ettei turhaan ajaudu huonoon paikkaan huonoon aikaan. Aconcaguan ylävuoristossa sääilmiöt ovat perin rajuja ja ennenkaikkea syntyvät mahdottoman nopeasti. "Viento Blanco" -ilmiö aiheuttaa sen verran kurjan meiningin ettei aiheen kanssa oikein ole syytä ottaa ylenpalttisia riskejä. Tämä strategia taasen saattaa tarkoittaa pitkiäkin paikallaan käköilyjä ja "turhia" kääntymisiä esim. huiputusyritykseltä... Kovan tuulen lisäksi toisinaan on perkeleellisen kylmä.

Railoja, lumi-, tai kivivyöryjä, serakkeja, putoamisia tai muita perinteisesti vuorikiipeilyssä potentiaalisesti pahaa mieltä aiheuttavia ilmiöitä ei perusreiteillä juuri esiinny.

-M

Otra Vez Aconcagua 2009

Vihdoin on vuoden 2007 retken tappiosta toivuttu ja retkikunta alkaa olla valmiina antamaan Aconcagualle uuden mahdollisuuden.

Takana on kuutiometri Jaloviinaa (1*) ja tuhat tuntia slacklineä henkiseen palautumiseen, kalevankierrosta peruskuntoon, Mr. Twightin legendaarista 300:sta muuten vain sekä loputtomasti Malminkartanon paskamäkeä motivaatioon.

Ja kun kerran ollaan valmiita niin Vamos!

Kiitos Paris.


T. Turot (Markku, Jussi ja Jaakko)